Politiikka

Tällä sivustolla ei ole tarkoitus varsinaisesti yrittää tehdä politiikkaa eli pyrkiä luottamustehtäviin, vaan analysoida ja arvioida poliittista käytäntöä, sen lieveilmiöitä.  Keskeiset viitekehykset tullevat olemaan opportunismi ja populismi. Samoin vastakohtaisuus yksityisen ja yhteisen edun välillä.

AATTEEN SAATTEET

Esipuhe

Aate, ismi, oikeus tai  väärä. Onko totta, mikä määrä?  Minne mennään, kuka kuljettaa ja miksi?

 Demarit, kokoomus, keskusta ja muut, mitkä erot, vallan vaatteet? Mitkä puettuna, mitkä riisuttuna, onko totuus alastonna toinen, kun paljastuu nuo todelliset aatteet.

Veljet, toverit ja ystävät, tulkaa katsomaan, vallan kukkuloille kiikkumaan, tositoimiin, miksei muutenkin ottaa suuntaa, liikkumaan.

Kansa kysyy, mikä suunta,onko olemassa muuta. Eikö voisi mennä onneen, rauhaan, turvaan, aina parempaan?

Politiikan lähihistoriaa

Perisuomalaisten toive täyttyi,kun Euron kriisi Euroopassa kiisi. Mitä sanoimmekaan silloin kerran,olis pitänyt edes kuunnella ja ottaa huomioon hiukan verran.

Jyrki, katajaisen kansan lapsi ottaa selkävoiton markkinoista,  uskovaisten iloksi,muille turhan tiedoksi.

Eero pantiin rintamaan, juoksuhautaan ampumaan, kova ääni kuuluu korsun suusta; kansan puolesta me toimitaan.

Vaaliraha vaivaa, piinaa, painaa, mennyt siinä aika, kulunut on tarmon taika. Selityksiin totuus peittyy; konnat, pelurit ne nauraa, ilkkuu, juodaan maljat, pannaan vilkku, oikealle kaarros, siitä vasempaan, niin häviää se uskovaisten nauru, kun vielä peittää taivaan bensan sauhu.

Vallan kahva vihreille on mahla. Suu vain suppuun, hento käsi kainaloon, niin ydinvoimakin on tarpeen, hallitus voi mennä arkeen.

Junger linjaa, laveasti luokat piiloon pannaan, kuokat esiin, yhdessä edistymme, sosialismin sana kedon peittoon, siellä uinukoon, jos voittoon demarit nyt vallan koittoon.

Tytöt Pohjanmaan nyt johtaa kansan puolueita, kas mitä kohtaa Jyrkin luona voiton katseet hohtaa.  Rasvanahat koppuraiset pantiin orteen, kokemukset tunkioille, sinisilmät otavaksi, loistaa joka korteen.

Joko nyt riittää naisten valta, miehet, miehet tulkaa tuskan alta. Ryhdin ottakaa, johtoon rientäkää, muuten koko sukupolvi nauraa, miesten tunnot turvottaa, kun itkun kyynel joka kylään vierähtää.

Kanervaa ne raastaa, repii, kait kateuden tuska mieles pesii, kun nuoret vastaa, muutkin lempeet viestit, Ilkan silmää alinomaan iloisesti kastaa, itkee äidit, uskovaiset kirkkoon matkaa.

Stuppe ilkkuu suurta valtaa, turhan turhaa saivartaa, maalle vahingoksi sössötyksin sivaltaa.

Venäjäkö Suuri valta, antaa olla, hyvä meillä olla, jotka täällä ystävinä, ilman uhon häivää, muuta näyhää rakennella rauhan rajaa, siten voimme hyvin käyttää omaa onnen pajaa..

Jos ois Urkki elämässä, antaisi hän ojennuksen, tarvittavan opetuksen, miten taitaa politiikkaa eikä pelkkää koomitiikkaa.

Sanois Urkki, näyttäisi, missä on tuo kaapin paikka, kansan vakaa vaalima, myös naapureiden sallima eikä huulen heittämää, tunnesotkun keittämää.

Kalevaisen kansan Stuppin poika, hänpä teki matkan oivan. Lähti sotatantereelle, nousi Pasiin, jotta näkis muutkin sotaherrat, että Suomi takoi uuden Sammon, joka poistaa kaiken sodan kammon.

EU:n pöytä katettu on kaiken aikaa, jotta siitä heruis onnen taikaa.  Toiset sinne ehtii maistamaan, toiset jäävät kotiin paistamaan.  Ennen vanhaa Vanhanen ehti usein pöytään parhaimpaan eikä jäänyt mössöruokaa maistamaan. Ei päässyt aina mukaan morsian, kun presidentti riensi pöytäkeskusteluun, ruokaa kiittämään ja kansat yhteen liittämään.

Paavo, Paavo sitkeästi raataa, ei kuoki suota eikä kaiva maata. Matkaa hänkin minkä ehtii pyrkiessä paluun, vallan makuun, jotta päättyis pitkän uran toimet toisten hakuun.

Vuodesta 2013 eteenpäin

Rahaneuvosten vastineet keskusteluun:

Puhu Sinä Sauli puuta heinää, arvon mekin ansaitsemme. Pannaan lappu tehtaan seinään, saakoot optiot ken valtaan yhtyy, meille lisää rahaa raatamaan näin ryhtyy.

  Mitä tuosta nauramaan, kyllä rahan arvo tunnetaan. Onko Saulin arvot meitä paremmat. Hänhän haikaillut on koko ajan, rahan perään jopa yli Suomen rajan.

Ja oleskeleehan Saulikin rannall´ Naantalin, kalliin veneen ottaa liiteristä, tuskin virveliä heiluttaa, kun aallon päällä Jenniänsä keikuttaa.

Olkoot presidenttikin nyt kesätyössä, meilläkin kun rahan teko koko kesän päätä vaivaa. Yrittäköön tuo Sauli edes maata kaivaa, löytää matoja tai tehdän ongen vapoja.

PerusSuomalaiset, ei ulkomaiset;sanoo Timo Soini; ei, ei, ei, ei, muuten EU meiltä kaiken onnen vei.

Muita runoja välillä

Kuunnella yötä, katsoa luoja työtä. Nähdä näin tähdet ja kuut. Mitä on tuo ääretön avaruus?

Joskus jos koskaaan tuo avautuu ja kertoo, mikä onkaan tuo muu, joka yötäni häiritsee ja päiviä pimentää.

2014 (Ukrainan ja eurovaalien sekä puheenjohtajavalintojen aikaan)

Katajaisen kansa poika, nyt NATO-kotkalla hän ratsastaa,

Stubbi siivel` istuu, katsoo, mit` vois muuten katsastaa.

Kysyy Jyrki, mitä näet,

vastaa Stubbi; luodot, saaret, tuskin enää mäet.

Mut` Stubbi kiistää, tuskin mennään yhtä matkaa,

jospa palaan neidon helmaan, nauramaan ja laulamaan.

Ota Jyrki Nato-kotkas ratsus, kyllä tässä joskus tavataan.

EU-voimat tallaavat 2016

Soinin Timo luuhaa, sotkee, puuhaa,

jotta Brexit pieni paha, irti vaan,

niin persut pärjää.

Viis siis Suomen etu, tärkeää on oma kehu,

siitä äänet vaalin laariin, jotta saavat muutkin nähdä,

kuinka ministerin nimi tuottaa oivan saaliin.

Länsimetro Espoon Kivenlahteen

Espoon valtuusto päätti 29.9.2014 jatkaa länsimetron rakentamista Matinkylästä Espoonlahteen.  Kaupunginjohtaja Mäkelä ja apulaiskaupunginjohtaja Louko alustivat päätösesitykset mm. 560 miljoonan euron takauksen. He valottivat varsin optimistisen kuvan metron merkityksestä Espoolle mm. työpaikkojen ja asuntojen kohdalta. Louko esitti laskelmia hankkeen kannattavuudesta ja kulujen kattamisesta. Niissä maankäyttömaksut (jopa 2000 Euroa/ k-m2) ja säästöt bussilinjojen poistamisesta edustivat keskeiset olettamukset.

 Yksi keskeinen ristiriita jäi kokonaan käsittelemättä. Nimittäin jo pitkän aikaa merkittävät yritykset ovat käyttäneet vuokrattuja toimitiloja eikä kuten ennen omia. Yritykset ovat pyrkineet säilyttämään itsellään joustomahdollisuudet tilojen käytössä, välttämään riskejä ja olemaan sitomatta niihin pääomiaan. Jos kuvitellut ja tarpeelliset kaupungin perimät maankäyttömaksut kiskotaan tilojen rakennuttajilta tai muuten vuokrapyynnöt ovat kivunneet korkeiksi jäävät tilat toteutumatta tai pysyvät tyhjinä. Ainakin merkittävät ja edustavat yritykset löytävät toimitilansa edullisemiltakin paikoilta. Lisäksi voidaan perustellusti olettaa, ettei tällaisten yritysten henkilöstön enemmistö käytä metroa työmatkoihinsa, joten metron vetovoima ei muuta tilannetta.

Sen sijaan asuntojen kohdalla tuokin kaupungin rahastus ja metron investointien kattaminen on helpompaa, koska Länsiväylä tulee väljentymään ns. ”pukumiesten” sujuvaan liikennöintiin. Etelä-Espoo on siten muuttumassa entistä elitistisempään asukasrakenteeseen. Poliittisesti tämä merkitsee mm., että vasemmiston/vihreiden on varauduttava yhä pienenevään merkitykseen kaupungin päätöksenteossa. Ei siis ole ihme, että kokoomus on vuosien mittaan muuttanut suhtautumisen metromyönteiseen suuntaan.