Taulu 1

1. Juho Matinpoika Yli-Kortesniemi e. Niemistö 1. isäntä 1769-n.1800, Yli-Kortesniemi, Lapua Nurmo, s. 26.8.1737 Ilmajoki, Seinäjoki Niemistön Tervala, k. 3.12.1821 Nurmo,Yli-Kortesniemi. Iisakki Matinpoika, Juhon veli oli käynnistänyt uudistilan raivaamisen 1760, joskin valitusten jälkeen tehdyt rakenukset oli siirrettävä Hirviniemestä Kortesniemeen, josta suvun sukunimikin sitten sai alkunsa. Iisakki luovutti veljelleen puolet uudistilasta 300 kuparitalarin kauppasummsta (Armas Luukko; Nurmon Historia l, s.38)Luukko kuvaa elävästi, miten Nurmon talot ja torpat perustettiin ajan kuluessa Ala-Nurmosta Ylijoen suuntaan. Iisakki sattui olemaan renkinä joen toisella puolella Saartenojan talossa ja katseli joen yli ilmeisesti unelmoiden omasta maasta, kunnes ajatuksesta tuli totta. Iisakki oli ilmeisesti kaukokatseinen, koska hän näki, että maata oli riittämiin kahdellekkin perheelle. Yli-Kortesniemen taloa verotettiin 1/4 manttaalin perusteella. Juho osallistui Nurmon ristikirkon rakentamiseen (1777-1779) (Lähde:V.J. Talvitie "Vuosisatain saatossa") ja osallistui Nurmon edusmiehenä kirkon tarkastustapahtumaan 2.9.1780. Juho Matinpoika oli innokas puutavarakauppias ja hänen poikansa Juho Juhonpoika kunnostautui puolestaan raivaustoiminnassa.

Puoliso: 1761 Susanna Jaakontytär Yli-Kortesniemi o.s. Luoma s. 2.8.1737 Lapua, Nurmon kylä, k. 17.4.1825 Nurmo.

Taulu 2

2. Juho Juhonpoika Yli-Kortesniemi, (Taulusta 1, isä Juho Yli-Kortesniemi) Talollinen, 2.isäntä 1801-1830-luvulle, s. 1.1.1765 Lapua, Nurmo, Yli-Kortesniemi, k. 27.5.1843 Nurmo. Juho Juhonpoika viljeli tilaansa (Kortesniemi 5/16 manttaalia, N:o 29) tarmokkaasti. Palkittiin raivaajana Suomen Talousseuran hopeapikarilla 15.10.18229. Tilatarkastuksessa 5.7.1821 (nimismies J.H.Tillam, lautamies Gabriel Heikinpoika Nyrhilä ja talonpoika Kustaa Juhonpoika Jaskari) todettiin talossa olevan 14 asuin- ja talousrakennusta sekä Juhon kaivaneen 33 000 kynärää ojia sekä raivanneen niittyä 35 ja peltoa 45 tynnörinalaa. Lisäksi hän oli joututnut siirtamään useita rakennuksia ylöspäin suojaan Nurmonjoen tulvilta. Hänestä todettiin vielä, että "osaa lukea välttävästi, hallitsee kristinoppia, on tavoiltaan rehellinen ja nuhteeton (Lapuan kappalaisen Er. Henr.Holmin kirje 23.10.1821 Suomen Talousseuralle) Toimi mm. yhtenä edusmiehenä tarkastettaessa Nurmon ristikirkon rakentamista (1779-80). Hänen isänsä, Ylikortesniemen ensimmäinen isäntä Juho Matinpoika oli kiinnostunut enemmän puutavarakaupasta, johon kuului mm. laivamastojen hankinta (Nurmo Historia I).

Puoliso: 24.6.1784 Nurmo Maria Marketta Heikintytär Yli-Kortesniemi o.s. Katila s. 9.9.1762 ILmajoki, k. 6.6.1839 Nurmo,Yli-Kortesniemi.

Taulu 3

3. Heikki Juhonpoika Yli-Kortesniemi, (Taulusta 2, isä Juho Yli-Kortesniemi) s. 1.5.1785 Nurmo, k. 13.11.1860 Nurmo.

Puoliso: 11.10.1807 Nurmo Maria Juhontytär Yli-Kortesniemi o.s. Knuuttila s. 14.7.1783 Nurmo, k. 1.11.1865 Nurmo.

Taulu 4

3. Sanna Juhontytär Norrvik, Ryssy o.s. Yli-Kortesniemi, (Taulusta 2, isä Juho Yli-Kortesniemi) s. 9.8.1786 Nurmo,Yli-Kortesniemi.

Puoliso: Matti Mikonpoika Norrvik,Ryssy e. Saarijärvi s. 10.9.1775 Alavus,Sydänmaa Saarijärvi, k. 25.1.1831 Virrat,Norrvik.

Taulu 5

3. Juho Juhonpoika Prinkkilä e. Yli-Kortesniemi, (Taulusta 2, isä Juho Yli-Kortesniemi) Talollinen 1813-55,;Alavus Lapinkylä Prinkkilä, s. 6.1.1789 Nurmo,Yli-Kortesniemi, k. 16.8.1879 Alavus, Lapinkylä, Prinkkilä. Hankki 1813 omistukseensa Alavuden Prinkkilän talon ja oli sen isäntä. Talo on perustettu 16.1.1778. Muuttaessaan Alavudelle mukana olivat lapset Maria ja Juho. Vuonna 1863 Prinkkilä jaettiin kahdeksi eli Ala-Prinkkilä ja Ylä-Prinkkilä . Muuttanut: Nurmosta 13.10.1814 Alavudelle.

Puoliso: 5.11.1810 Aune Kaapontytär Prinkkilä o.s. Korsberg Emäntä, s. 12.8.1791 Jalasjärvi, k. 10.3.1875 Alavus, Lapinkylä, Prinkkilä.

Taulu 6

4. Juho Heikinpoika Yli-Kortesniemi, (Taulusta 3, isä Heikki Yli-Kortesniemi) s. 13.8.1808 Nurmo, k. 23.9.1884 Nurmo.

Puoliso: 1.10.1831 Nurmo Susanna Matintytär Yli-Kortesniemi o.s. Yliryssy s. 16.6.1811 Nurmo, k. 18.9.1891 Nurmo,Yli-Kortesniemi.

Taulu 7

4. Kreeta Heikintytär Mäki-Teppo o.s. Yli-Kortesniemi, (Taulusta 3, isä Heikki Yli-Kortesniemi) s. 16.5.1810 Nurmo, k. 1.11.1865 Nurmo.

Puoliso: 4.10.1830 Nurmo Herman Heikinpoika Mäki-Teppo e. Paavola Talollinen;Mäki-Tepon isäntä v:sta 1842, kirkkoväärti Nurmossa, s. 4.5.1811 Lapua, k. 10.1.1865 Nurmo.

Taulu 8

4. Liisa Heikintytär Jääskä o.s. Yli-Kortesniemi, (Taulusta 3, isä Heikki Yli-Kortesniemi) Jääskän emäntä 1840-, s. 3.3.1813 Nurmo, k. 5.6.1849 Alavus, Sydänmaa,Jääskä.

Puoliso: 14.3.1837 Nurmo Samuel Erkinpoika Jääskä Jääskän isäntä 1840-1884, s. 26.8.1812 Alavus,Sydänmaa Jääskä.

Taulu 9

4. Erik Heikki Heikinpoika Yli-Kortesniemi, (Taulusta 3, isä Heikki Yli-Kortesniemi) s. 20.11.1825 Nurmo, k. 18.6.1889 Nurmo.

Puoliso: Liisa Juhontytär Yli-Kortesniemi o.s. Autio s. 15.4.1825 Nurmo.

Taulu 10

4. Maija Kreetta Juhontytär Prinkkilä, (Taulusta 5, isä Juho Prinkkilä) s. 6.10.1811 Nurmo.

Puoliso: 26.10.1831 Alavus Juho Herman Juhonpoika Prinkkilä e. Sytelä Prinkkilän vävy;itsellinen Prinkkilässä ainakin 1844-1853, s. 16.9.1809 Alavus,Sapsalampi. Muuttanut: Helsinkiin 18.10.1835, Alavudelle noin 1844.

Taulu 11

4. Juho Juhonpoika Prinkkilä, (Taulusta 5, isä Juho Prinkkilä) Ala-Prinkkilän isäntä 1856-1880, s. 4.1.1814 Nurmo, k. 17.6.1880 Alavus. Vuonna 1862 Brinkkilän talo jaettiin Juho Juhonpojan ja Jaakko Juhonpojan kesken niin, että Juhon osa määriteliiin Hauruseen päin (A-talo;Ala-Prinkkilä).

Puoliso: 18.6.1839 Alavus Maija Antintytär Prinkkilä o.s. Ritola Emäntä, s. 20.2.1814 Alavus, k. 13.4.1899 Alavus.

Taulu 12

4. Jaakko Juhonpoika Prinkkilä, (Taulusta 5, isä Juho Prinkkilä) Talollinen;Prinkkilän isäntä 185-1870,Ylä-Prinkkilän (myöh.Heikkilä) ensimmäinen isäntä, s. 22.1.1817 Alavus,Prinkkilä, k. 29.1.1908 Alavus. Vuonna 1862 Juho ja Jaakko Juhonpojat jakoivat Brinkkilän kahteen osaan. Jaakolle tuli osuus Pohjalaa vastapäätä (B-talo:Yli-Prinkkilä). Ylä-Prinkkilän pinta-alaksi tuli 250 tynnyrinalaa, josta peltoa 11. Jaakko rakensi tilansa Prinkkilän talouskeskuksesta n. 300 metriä itään,sille paikalla, missä Ylä-Prinkkilän talouskeskus tälläkin hetkellä sijaitsee. Häntä kutsuttiin mm."Hebreekan vaariksi" ollen kätevä käsistään ja tehden elämänsä aikana paljon puisia esineitä ja tarvekaluja. Ylä-Prinkkilän tilalla,Heikkilässä on käytössä vieläkin (2009) hänen tekemänsä kangaspuut. Näille esineille oli ominaista runsas koristelu. Sanonta "se on ruusattu kuin Hepreekan vaarin kirkkokirves" kuvaa hyvin hänen koristelutaipumustaan. Jaakko luki paljon raamattua, mistä sai myös lempinimensä, kun käytteli puheessaan paljon hepreankielisiä sanoja.

Puoliso: 28.7.1844 Alavus Maria Heikintytär Prinkkilä o.s. Pynttäri s. 7.4.1822 Alavus, k. 30.8.1904 Alavus.

Taulu 13

4. Susanna Juhontytär Pajula o.s. Prinkkilä, (Taulusta 5, isä Juho Prinkkilä) s. 15.4.1821 Alavus,Prinkkilä.

Puoliso: 3.10.1843 Alavus Juho Heikki Erkinpoika Pajula e. Sepponen s. 8.1.1823 Alavus.

Taulu 14

4. Liisa Juhontytär Koivuniemi o.s. Yli-Kortesniemi, Prinkkilä, (Taulusta 5, isä Juho Prinkkilä) Emäntä, Alavus Taipaleenkylä, s. 27.3.1826 Alavus,Prinkkilä, k. 12.5.1889 Alavus,Koivuniemi.

Puoliso: 22.12.1847 Alavus Juho (Johannes) Matinpoika Koivuniemi e. Soukka (Teppo) Torppari; Kivistö Koivuniemi, Alavus Taipaleenkylä, s. 11.3.1818 Alavus,Sulkavankylä Soukka, k. noin 1898. Mennessään naimisiin Juhon ammattina oli Drg.=renki;ilmeisesti siitä alkoi hänen Kivistön torppari-suhteensa. Juho sukunimeksi oli merkitty sen ajan tavan mukaan kirkonkirjoihin Kivistö.

Taulu 15

4. Heta Juhontytär Viinikka.Hirvelä o.s. Prinkkilä, (Taulusta 5, isä Juho Prinkkilä) s. 15.9.1829 Alavus. Muuttanut: Alavudelta 1852 Töysään.

Puoliso: 20.7.1849 Alavus Erkki Jaakonpoika Hirvelä e. Viinikka s. 4.5.1819 Alavus,Viinikka, k. 10.3.1882 Töysä. Muuttanut: Alavudelta Töysään 1852.